SYYRIAN SOTA
Rauhanomaisista mielenosoituksista
täysimittaiseen sotaan
SYYRIAN sisällissota sai alkunsa hallinnon vastaisista mielenosoituksista osana niin sanottua arabikevättä. Väkivaltaiseksi sodaksi yltynyt konflikti alkoi Bashar al-Assadin diktatuurihallitusta vastaan alkaneen kansannousun seurauksena vuonna 2011. Syyrialaisten tavoitteena oli saada oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti kansalaisiaan kohteleva demokraattinen hallinto.
Syyrian hallituksen vastaiset protestit puhkesivat pääosin vuoden 2011 maaliskuun
puolessa välissä, kun mielenosoituksia alettiin järjestämään samanaikaisesti useissa
syyrialaisissa kaupungeissa. Vaikka protestit alkoivat rauhanomaisena ja aseettomana kansanliikkeenä, alkoi jo tapahtumien varhaisessa alkuvaiheessa tulla useista eri lähteistä
tietoa hallituksen turvallisuusjoukkojen kohdistamasta väkivallasta rauhanomaisia
mielenosoittajia kohtaan.
Turvallisuusjoukot muun muassa ampuivat siviilejä, ja myös kiinniotettuja koululaisia kidutettiin julmasti. Lapsiin, aseettomiin siviileihin ja mielenosoittajiin kohdistama hallituksen suhteeton väkivalta oli ehkä keskeisin syy sille, miksi tilanne alkoi kiihtymään niin nopeasti kohti sotaa. Ei mennytkään kauan, kun rauhanomaisista mielenosoituksista siirryttiin täysimittaiseen ja poikkeuksellisen väkivaltaiseen sotaan.
Syyrian monimutkainen konflikti –
Assadin tyrannia, Vapaan Syyrian armeija, pirstaloitunut oppositio,
Isis, "jihadistit" sekä sotaan sekaantuneet ulkovallat
KONFLIKTIN alkuvaiheessa monet siviilejä puolustamaan lähteneet olivat Syyrian armeijasta loikanneita sotilaita, jotka perustivat Vapaan Syyrian armeijan eli niin sanotun FSA:n (arabiaksi الجيش السوري الحر). Opposition keskuudessa alkoi muodostumaan erilaisia kodinturvajoukkojen kaltaisia puolisotilaallisia ryhmittymiä, jotka koostuivat lähinnä omia kortteleitaan ja kyliään puolustavista paikallisista siviileistä.
Myöhemmin siviilioppositiota edustavasta vastarinnasta kehittyi hyvin kirjava ja monien erilaisten ryhmien muodostama joukko, jotka ainakin sodan alkuvuosina tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään al-Assadin väkivallan torjumisessa. Katukuvassa alkoi myös näkymään järjestäytyneemmin toimivia sotilaallisia joukkoja sekä erilaisia islamilaisia ryhmiä.
Syyrian Vapaan armeijan sotilaita kuvattuna Idlibin alueella
sijaitsevassa Sarmadan kaupungissa 12.8.2012. (TRT World and Agencies)
Etenkin länsimainen media on
niputtanut nämä ryhmät yhteen ja
esittänyt Syyriassa toimivat
islamilaiset sotilasryhmittymät ikään
kuin yhtenä ja identtisenä
"jihadistijoukkona". Totuus on
kuitenkin hiukan monimutkaisempi,
moniulotteisempi ja värikkäämpi.
Syyrian Vapaan armeijan sotilaita kuvattuna Idlibin alueella
sijaitsevassa Sarmadan kaupungissa 12.8.2012. (TRT World and Agencies)
Syyrian Vapaan armeijan sotilaita kuvattuna Idlibin alueella
sijaitsevassa Sarmadan kaupungissa 12.8.2012. (TRT World and Agencies)
Syyrian Vapaan armeijan sotilaita kuvattuna Idlibin alueella
sijaitsevassa Sarmadan kaupungissa 12.8.2012. (TRT World and Agencies)
TIIVISTETYSTI pähkinänkuoressa: jihad on moniulotteisempi käsite kuin mitä media antaa ymmärtää. Sen syvempi käsittely vaatisi kuitenkin erillisen kirjoituksen tai ehkä pikemminkin kokonaisen kirjan. Monien islamilaisesti profiloituneiden sotilasjoukkojen toiminta on ollut sodan alkuajoista lähtien hyvinkin erilaista toisiinsa nähden, ajoittain jopa vastakohtaista. Ne ehkä näyttävät ulkopuolisen silmiin samanlaisilta, mutta saattavat todellisuudessa olla sekä toimintatavoiltaan että arvoiltaan hyvin kaukana toisistaan. Otetaan esimerkkinä vaikkapa terroristijärjestö Isis. Se väittää kivenkovaan edustavansa islamia ja taistelevansa muslimien puolesta, mutta toimii käytännössä kuitenkin monia islamin periaatteita ja opetuksia vastaan. Paradoksaalisesti sen uhreiksi ovat pääosin päätyneet nimenomaan muut muslimit.
Islaminoppineet ja muslimiakateemikot sekä suurin osa maailman muslimiyhteisöstä pitääkin Isisin toimintaa epäislamilaisena ja islamilaisten arvojen vastaisena. Myös Isis itse suhtautuu lähes kaikkiin Syyrian oppositioryhmiin vihollisenaan, vaikka toisaalta väittää puolustavansa Syyrian kansaa al-Assadin väkivaltaisuuksilta. Erityisesti sen jälkeen, kun Isis saapui Syyriaan, aikaisemmin jokseenkin yhtenäinen aseellinen oppositio alkoi pirstaloitumaan moniksi keskenään riiteleviksi kapinallisryhmiksi.
Tosin sodan alkuvaiheissa – lähinnä vuonna 2013 – Isis nautti ainakin joillakin alueilla Syyrian kansan luottamusta ja toimi yhteistyössä Vapaan Syyrian armeijan ja muiden oppositioryhmien kanssa. Yhteistyö näyttäytyi eri ryhmistä muodostuneiden vastarintajoukkojen välisenä yhteistyönä ja solidaarisuutena. Ryhmät taistelivat tuolloin yhteisvoimin al-Assadin joukkoja vastaan syyrialaisia siviilejä suojellen.
Myöhemmin oppositioryhmien yhteisrintama hajosi keskinäisiin riitoihin, joissa Isis-järjestön on katsottu olleen keskeinen tekijä. Isisin rooli Syyrian sodassa sai vuoden 2013 lopussa odottamattoman käänteen, kun se suuntasi aseensa samoja oppositioryhmiä kohtaan, joiden kanssa se oli hetki sitten taistellut ainakin jonkintasoisessa yhteisymmärryksessä al-Assadin joukkoja vastaan. Jännitteet Isisin ja muiden kapinallisryhmien välillä puhkesivat täysimittaiseen konfliktiin vuoden 2014 tammikuussa.
Riidat aiheuttivat verisen tapahtumaketjun, jonka seurauksena useat eri aseelliset ryhmät irtisanoutuivat Isis-järjestöstä ja sen äärimmäisestä uskonnontulkinnastaan. Vakavaksi äitynyt uusi konflikti johti yhä pahenevaan verenvuodatukseen ja lopputuloksena oli kaaos; aiemmin kansalle turvaa tuonut kapinallisjoukkojen yhteisrintama heikentyi merkittävästi ja hajosi kokonaan joillakin alueilla. Tilannetta hyväksikäyttäneet rosvo- ja rikollisryhmät alkoivat ryöstelemään ja sieppaamaan ihmisiä lunnaiden toivossa. Al-Assadin joukot näkivät tilaisuutensa tulleen ja alkoivat etenemään raivokkaasti murtuneiden ja heikentyneiden rintamalinjojen läpi tavoitellen aiemmin menettämiensä alueiden takaisinvaltausta.
Nyt syyrialaisten pelkona eivät enää olleet pelkästään hallituksen joukot ja sen liittolaiset, mutta tilannetta pahensi myös lisääntyneiden rikollisjoukkojen uhka sekä syyrialaisia aikaisemmin puolustanut Isis. Tämä ryhtyi vääristyneen uskonnontulkintansa oikeuttamana sotimaan kaikkia niitä vastaan, jotka eivät hyväksyneet sen äärimmäistä politiikkaa ja ahdasmielistä ideologiaa. Kaikkien näiden tapahtumien ja kerrostuneiden konfliktien aikana Syyriassa oli edelleen käynnissä täysimittainen sota.
Samoihin aikoihin Bashar al-Assadin joukot jatkoivat siviilien tappamista tynnyripommeilla, Scud-ohjuksilla ja raketeilla. Syyrialaisten siviilien kärsimys ja poikkeuksellisen suuri humanitaarisen avun tarve jäi kuitenkin erityisesti länsimaisessa mediassa usein Isis-järjestöä koskettavien uutisten varjoon. Isis tuntui myös saavan suuremman huomion kuin al-Assad, jolle ei enää tuntunut riittävän pelkät perinteiset pommit ja ohjukset, vaan joka oli alkanut vajoamaan yhä syvemmälle kansanmurhassaan. Vuoden 2013 elokuussa maailman korviin alkoi kantautumaan järkyttäviä uutisia siviileihin kohdistuneista raketti-iskuista, joissa oltiin käytetty kansainvälisen oikeuden kieltämää äärimmäisen myrkyllistä kemiallista yhdistettä sariinia. Satoja ihmisiä tappaneen iskun seurauksena kansainvälinen yhteisö alkoi painostamaan Syyrian hallitusta hävittämään kemialliset aseensa kansainvälisessä valvonnassa, johon Suomikin osallistui. Siitäkin huolimatta Bashar al-Assad jatkoi kemiallisia iskuja vielä vuosia.
TÄLLÄ hetkellä suurimpana aseellisena oppositioryhmänä pidetään viimeisessä kapinallisryhmien hallitsemassa Idlibin maakunnassa toimivaa Hay'at Tahrir al-Shamia. Vaikka ryhmä on viime aikoina yrittänyt antaa itsestään maltillisen kuvan, sitä on kritisoitu muun muassa sellaisten kidutustekniikoiden käyttämisestä, joista lähinnä al-Assadin sotilaat ovat tulleet tunnetuiksi.
Isis-järjestön tunnuksia Idlibin alueen maakuntaan kuuluvan al-Dana -nimisen kaupungin liikenneympyrässä Pohjois-Syyriassa. Kuva otettu 22.10.2013 (Northern Relief)
On miltei mahdotonta kuvata lyhyesti, oikeudenmukaisesti ja kattavasti jatkuvassa muutoksen tilassa olevien Syyrian oppositioryhmien todellisuutta ja keskinäistä dynamikkaa. Eri ryhmiin kuuluvat hallitusta vastaan taistelevat kapinalliset sotivat ajoittain myös keskenään.
Erityisesti ääriliike Isis on kohdistanut iskuja moniin syyrialaisiin kapinallisjoukkoihin. Myös useat ulkovallat, kuten Venäjä, Iran, Turkki ja Yhdysvallat ovat sekaantuneet sotaan. Syyrian sodalle on vaikea löytää vertailukohtaa muualta maailmasta. Sitä voi oikeutetustikin kutsua erittäin monimutkaiseksi konfliktiksi.
Syyrialaisten siviilien kärsimys ja poikkeuksellisen suuri humanitaarisen avun tarve on jäänyt erityisesti länsimaisessa mediassa usein Isis-järjestöä koskettavien uutisten varjoon.
Syyriasta on tullut kärsimyksen ja kauhun tyyssija; kemiallisia iskuja,
sairaalapommituksia, kidutuksia sekä lukemattomia ihmisoikeus- ja sotarikoksia
Syyrian pitkittyneen sodan aikana on nähty hyvin vakavia ihmisoikeusrikoksia. Assadin hallinto on käyttänyt useita kertoja laittomia kemiallisia aseita siviileihin ja sotilaisiin sekä pommittanut Venäjän avustuksella sairaaloita ja siviilikohteita. Venäjää pidetäänkin Assadin hallinnon tärkeimpänä tukijana. On myös esitetty näkemyksiä siitä, että Venäjä olisi mahdollisesti Syyrian sodan selkein hyötyjä, sillä se on aggressiivisten interventioidensa ja aktiivisen osallistumisensa kautta onnistunut haalimaan Lähi-idässä itselleen kaipaamansa suuremman roolin.
Sekä YK että monet ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet useista Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten vakavista ihmisoikeus- ja sotarikoksista. Myös Isis sekä muut kapinallisryhmät ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin. Syyrian sodan tiettävästi tuhoisin kemiallinen isku tehtiin Syyrian pääkaupunki Damaskosta ympäröivään Itä-Ghoutaan elokuussa 2013, jolloin Bashar al-Assadin hallinto käytti sariinia sisältäviä raketteja siviilejä kohtaan. Iskussa kuoli satoja ihmisiä, joista merkittävä osa oli lapsia, jopa pieniä vauvoja. Yhdysvaltojen arvioiden mukaan iskussa kuoli 1429 ihmistä.
Olisi syytä ylipäätäänkin määritellä tarkemmin jihadismin käsite, jota tunnutaan käyttävän epätarkkana ja jokseenkin ivallisena synonyymina lähes kaikille aseellisille ryhmille, joista näkyy pieniäkään islamin merkkejä. Termi juontaa juurensa Koraanin jihad-käsitteestä, mikä ymmärretään islamilaisessa teologiassa ja lainopissa hyvin erilailla kuin miten länsimainen media sen esittää. Esimerkiksi valtaosalle syyrialaisista heidän vapaustaistelunsa al-Assadia vastaan merkitsee jihadia, mikä tarkoittaa arabian kielellä "ponnistelua".
Kun syyrialainen puolustaa itseään, perhettään, kotiaan ja uskontoaan al-Assadin väkivallalta, hän on "mujaahid" eli jihadin hyvettä harjoittava muslimi, joka ponnistelee Jumalan tähden rukoillen, että hänen tekonsa ovat hyväksyttyjä ja toivoen olevansa jihadiin kytkeytyvien mittavien palkkioiden arvoinen. Yleisesti jihad ymmärretään muslimien parissa toiminnaksi, jota voidaan kuvata äärimmilleen vietynä ponnisteluna oikeudenmukaisuuden ja totuuden puolustamisessa. Jihad ei kuitenkaan aina viittaa sotaan tai aseelliseen toimintaan, ja itse asiassa jihadin korkein muoto on aivan jotain muuta. Tämä ilmeneekin selkeästi seuraavista profeetta Muhammadin ﷺ sanoista:
أَفْضَلَ الْجِهَادِ كَلِمَةُ حَقٍّ عِنْدَ سُلْطَانٍ جَائِرٍ
"Paras muoto jihadista on puhua totuus tyrannihallitsijan edessä."
Syyrian sisällissota on luonut valtavan pakolaistulvan ulkomaille (6-7 miljoonaa) ja maan sisälle (6-7 miljoonaa). Syyriaa ympäröiviin maihin, lähinnä Egyptiin, Irakiin, Libanoniin ja Turkkiin, on Unicefin mukaan rekisteröitynyt yhteensä 5,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista, joiden joukossa on 2,5 miljoonaa lasta.
Kahden pienen lapsen ja vauvan kuolleet ruumit Syyrian Ghoutaan 21. elokuuta 2013 tehdyn kemiallisen iskun seurauksena (AP)
Syyrian sota on kestänyt jo
pidempään kuin toinen maailmansota.
Syyrian sodalle ei löydy vertailukohtaa muualta maailmasta. Se on kestänyt jo pidempään kuin toinen maailmansota, ja noin puoli miljoonaa ihmistä on menettänyt henkensä sen johdosta. Joidenkin arvioiden mukaan määrä on vieläkin suurempi. Suurin osa kuolleista on siviilejä.
Syyria nyt: Assad hallitsee jälleen Syyriaa, väkivaltaisuudet jatkuvat ja maata uhkaa nälänhätä
SODAN alkamisesta on kulunut jo yli kymmenen vuotta, eikä tilanne näytä yhtään paremmalta. Syyrian opposition ja kapinallisten vastarinta on pääosin kukistettu, ja yli vuosikymmenen ajan kansaansa julmasti ja systemaattisesti murhannut Syyrian presidentti Bashar al-Assad hallitsee jälleen suurinta osaa maata.
Vaikka taistelut ovat hiukan laantuneet, eikä sota ole enää yhtä täysimittainen ja kokonaisvaltainen kuin mitä se oli aiempina vuosina, Syyrian kansa kärsii yhä hädästä, eikä sota ole suinkaan päättynyt. Erityisesti Syyrian lounais-, etelä- ja koillisosissa ilmenee edelleen väkivaltaisuuksia, eikä tilanne muualla maassa ole miltään osin vakaa. Myös Syyriaa on muun maailman tavoin koetellut koronavirus, joka ei tosin ole suurin huolen aihe.
Nyt suurta osaa Syyrian väestöstä uhkaa nälänhätä, ja jopa Assadin hallitsemilla alueilla, joissa ei ole samassa mittakaavassa koettu sotaa kuin muualla, kärsitään kurjuudesta ja nähdään nälkää. YK:n alaiset järjestöt ovat arvioineet, että jopa 60 prosenttia Syyrian 21 miljoonasta ihmisestä kohtaa tällä hetkellä turvattomuutta ruoan suhteen. Yli miljoonan syyrialaisen arvioidaan olevan kykenemätön selviytymään ilman ruoka-avustuksia. Humanitaarisen avun tarve on erittäin suuri.
Humanitaarisen avun tarve Syyriassa
on edelleen erittäin suuri.
اللهم كن للمظلومين حافظا وحاميا وعونا ونصيرا
اللهم انصر المسلمين و كل المظلومين في سوريا بنصر من عندك
JULKAISTU 29.1.2022 © NORTHERN RELIEF
Syyria
سوريا
YLEISTIETOA SYYRIASTA
Valtion virallinen nimi: Syyrian arabitasavalta
Väkiluku: 20.7 miljoonaa (YK, 2011)
Pääkaupunki: Damaskos
Suurin kaupunki: Aleppo
Pinta-ala: 185 180 km²
Viralliset kielet: arabia
Uskonto: islam (74 % sunneja, 13 % shiioja), kristinusko (10 %), muut uskonnot (3 %)
Eliniän odote: 74 vuotta (miehillä), 78 vuotta (naisilla) (YK)
Valuutta: Syyrian punta (SYP)
Tärkeimmät vientituotteet: öljy, maakaasu
Itsenäisyys Ranskasta: 17. huhtikuuta 1946
Kansainvälinen suuntanumero: +963
SYYRIAN TILANNE KARTALLA
(Syyrian sijainti Suomeen nähden)
(Tilanne 1.2.2021)
Syyrian sota on tehnyt noin 13,5 miljoonasta syyrialaisesta pakolaisen.
الله أعلى و أكبر
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Syyrian sota on aikamme suurin humanitäärinen katastrofi.
Yli 13 miljoonaa syyrialaista tarvitsee humanitääristä apua. Heistä noin puolet on lapsia.
SYYRIAN PITKITTYNEELLE KONFLIKTILLE EI LÖYDY VERTAILUKOHTAA MUUALTA MAAILMASTA.
Northern Relief
SYYRIAN SODASTA
KÄRSIVÄT ENITEN LAPSET JA LAPSIPERHEET SEKÄ VANHUKSET
YK:n lastenjärjestö UNICEF arvioi, että yhteensä 11 miljoonaa ihmistä Syyriassa tarvitsee apua. Heistä noin 4,8 miljoonaa on lapsia.
Syyrian pitkittyneelle konfliktille ei löydy vertailukohtaa muualta maailmasta.
Syyrian hallitus on käyttänyt useita kertoja kansainvälisen oikeuden kieltämiä kemiallisia aseita
siviilejä kohtaan.
Sodan tuhoisimpana tapahtumana pidetään Damaskosta ympäröivän Itä-Ghoutan alueelle elokuussa 2013 kohdistunutta raketti-iskua, jossa käytettiin hermokaasu sariinia.
Yhdysvaltojen mukaan iskussa kuoli
1428 ihmistä.
